Kirjan päähenkilö on hahmo, joka on kirjan tarinan keskiössä. Useimmissa tarinoissa on joukko sivuhenkilöitä, joilla on jokin rooli tarinassa. Henkilögallerian rakentamiseen on monia työkaluja. Tässä artikkelissa esittelen kokeilemaani päiväkirjamaista lähestymistä ja mitä siitä syntyi.
 |
| Muistikirja ja Frixion kynät |
Kun aloitin matkani kirjoittajaksi, minulla oli mielessä tarina, jolle annoin nimeksi Sydänkäpy. Se oli tarina, jota olin kuljettanut mielessäni vuosia.
Minulla oli mielikuva, minkälaisia henkilöitä tarinassa on mukana. Mutta en tiennyt, miten olisin työskennellyt henkilöiden kanssa.
 |
| Sydänkäpy idea syntyi tästä kuvasta |
Päiväkirja kirjan kirjoittamisen tukena
Kuuntelin Katri Syvärisen videota "Johdatus kirjoitusharjoituksiin", joka oli osa "Kasva kirjoittajaksi" koulutusohjelman introa.
Videolla Katri puhui intuitiivisesta kirjoittamisesta ja kertoi, miten on itse kirjoittanut henkilöiden päiväkirjaa kirjaa kirjoittaessaan.
Sain idean, miten hyödyntää päiväkirjaa oman tarinani rakentamisessa.
Takautuva päiväkirja
Sydänkäpy tarinan alku sijoittuu päähenkilön nuoruuteen. Tarinasta tiesin vain alun ja lopun. Päätin muokata Katrin ideaa kirjoittamalla takautuvaa päiväkirjaa.
Sydänkävyn tarinassa minulla oli päähenkilö ja muutama sivuhenkilö mielessäni. Lähdin kirjoittamaan jokaisesta henkilöstä yhden sivun mittaisia päiväkirjaotteita.
- Yksi päivä, yksi sivu kerrallaan.
- Kirjoitin käsin pieneen vihkoon.
- En kirjoittanut joka päivä.
- En tehnyt siitä itselleni pakkopullaa.
Kirjoittamisen aloitin päähenkilön nuoruudesta. Tietystä merkittävästä päivästä. Siitä, jota olin vuosia mielessäni pitänyt tarinan alkusysäyksenä.
Lisäsin henkilöitä sitä mukaa, kun päiväkirjamerkinnät toivat henkilöitä mukaan.
Käsin kirjoittamalla sain tuntuman oikean päiväkirjan pitämisestä. Vihko kulki mukanani olkalaukussa, joten se oli aina käytettävissä, kun sain ajatuksen.
Kirjoitin henkilöiden sielunmaisemaa takautuvasti. Kirjoitin henkilöiden elämästä ja ajatuksista. Kuljettaa heidät päiväkirjamerkintöjen kautta lähemmäksi toisiaan. Valmistelin tarinaa.
Tuntui turvalliselta tutustua tarinani henkilöihin päiväkirjan kautta. Ajattelin, että kun olemme riittävät tutut, aloitan tarinan kirjoittamisen.
Kun aloin lopulta kirjoittaa tarinaa, ei siitä tullut sitä, mistä olin vuosien ajan unelmoinut. Siitä syntyi viisi sivuinen novelli nimeltään Sininen Villapaita.
 |
| Kirjoittaja sinisessä villapaidassa 1980-luvun alkupuolella |
Novelli ei alkanut siitä merkittävästä päivästä, josta päiväkirja alkoi. Se alkoi ja päättyi siihen, mihin olin koko ajan tiennyt sen päättyvän.
Päiväkirja on vielä tallella. Ehkä henkilöt pääsevät johonkin toiseen tarinaan. Sääli olisi heittää hyvät tyypit roskakoriin. Toisenlainen tarina niistä päiväkirjamerkinnöistä on kirjoitettavissa.
Miten Sinun henkilögalleriasi on rakentunut?
Oletko Sinä kirjoittanut tarinasi henkilöiden päiväkirjaa? Miten hyödynsit päiväkirjaa? Kerro kokemuksistasi kommenteissa.
Mitä muita keinoja Sinulla on ollut henkilögallerian luomisessa? Olisi mukava oppia Sinun kokemuksestasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti